PARSA (Asparagus officinalis)
Alkuun henkilökohtainen parsatarina.
Toukokuussa 2009 istuin Turun kirjaston sisäpihalla cappuccinoa siemaillen ja PAM, ajatus iski: minusta tulee ammattimainen parsanviljelijä enkä enää tee koskaan mitään muuta! Soitto miehelle veneeseen (oli Saimaalle purkannut veneemme). Vastaus kuuluin ’joo, mikäs siinä, etsi vaan sopiva pelto’. Ilmeisesti ajatteli, että taas on vaimo saanut yhden kuningasideoistaan, kyllä se siitä sitten… No, ei löytynyt peltoa, mutta kesäkuun puolivälissä oli talokaupat Airismaan saarella tehty ja Turun asunto myyty. Elokuussa muutto ja hirmuinen maanparannus alkoi – ihmisellä ei mitään kokemusta, vain kaikki – siis kaikki – kirjaston puutarhahyllyn kirjat luettu (akateemisin viljelijä, jonka tunnen, sanoi maatalon tytär eli Kielikumppani-kollegani Johanna). Moni sanoi, että olette siellä saarella vuoden ja tulette sitten takaisin kaupunkiin. Täällä vaan edelleen nautitaan luonnon ja puutarhailun keskellä vuonna 2026.
Ei tullut ammattimaista parsanviljelijää. Mutta tuli kokemusta, osaamista ja lisää tietoa. Tuli bokashi ja siitä ei ollutkaan pitkä matka ITUAShopin syntyyn. Oppia ja iloa koko matka! Ja kaikki siis parsan ansiota 😊
Sitten asiaan! Kun parsasta postailin toukokuun alkupuolella, tuli kysymystulva. Olen nyt kerännyt ne kysymykset ja yhdistellyt monen eri itualaisen tiedustelut alla oleviin kappaleisiin. En ota tässä lainkaan siemenestä kasvattelua huomion kohteeksi, vaan keskityn juurakoiden istuttamiseen. Siemenestä kasvattaminen on ihan helppoa, mutta ainakin minun ikäiselle parsaentusiastille aivan liian kauan kestävä rojekti. Olen kunkin kysymyksen alle kirjoittanut vähän muutakin kuin sen vastauksen.
– Millaisessa paikassa parsaa kannattaa kasvattaa?
Ehdottomasti paras on hyvin läpäisevä, syvämultainen maa, johon vesi ei pääse kerääntymään minään vuodenaikana. Savimaassakin onnistuu hyvin, jos tekee vain korkean kohopenkin. Aurinkoinen paikka pitäisi löytyä parsalle, mutta ei pieni varjostus päivän mittaan mikään este ole. Parsa on merenrantakasvi, joten merilevä on aina hyvä valinta lannoitteeksi. MUTTA: lannoitus tehdään vasta sadonkorjuun jälkeen, liika lannoitus keväällä vaikuttaa nimittäin parsan makuun heikentävästi. Näin asiaa yleisesti ohjeistetaan, mutta olen kyllä talvellakin merilevää huiskinut penkin pinnalle, jos on rannalla vastaan tullut.
Penkin päälle kannattaa kerätä orgaanista katetta, jotta rikat pysyvät kurissa ja onhan se samalla myös hyvä keino kuivumisen estämiseksi.
Voiko parsapenkissä kasvattaa jotain muuta kasvia?
Maanpeittokasveja voi mainiosti käyttää ja kannattaakin! Omassa penkissäni kasvaa lähinnä ahomansikoita ja ruohosipulia. Sipuleita ei yleensä suositella, mutta ehkäpä tuo ruohosipuli on niin vaatimaton suvussaan, että onnistuu. Veikkaan, että se on hyvä myös peurojen ja pupujen varalta, sipulan tuoksu kun ei niitä innostele. Mutta vaihtoehtoja on monia eli aika moni matalajuurinen kasvi sopii: basilika, kehäkukka, salaatti, pinaatti. Ei siis mitään porkkanoita, ettei tarvitse parsan juuriston lähelle mennä syksymmällä ronkkimaan.
Miten parsan juurakot istutetaan?
VIimeisimmät ja tähän asti onnistuneimmat istutukset tein seuraavasti: ensin kaivoin ikään kuin ojan – ehkä noin 30 senttiä leveän ja 20-30 senttiä syvän. Sinne sitten juurakot noin 30-40 sentin välein. Levitä ne mustekalamaiset juurakot siten että juuret sojottavat vähän joka suuntaan. Peittele mullalla kevyesti siten, että ensi alkuun vain noin 5 senttiä. Kun versot kasvavat kesän aikana, täytä ojaa vähitellen mullalla. Jos useamman rivin pistät parsaa tulille, rivivälin on syytä olla vähintään metri.
– Mitä lannoitetta käytän parsalle?
Uusien juurakkojen istutuksen yhteydessä maahan lisätään orgaanista ainesta eli vaikkapa kompostia. Tänä vuonna lähti monen itualaisen matkaan luomukasvatukseen sopivaa karjanlantaa ITUAShopista ja siksi siitä on paljon tullut kyselyjä. Se sopii hienosti parsapenkin pohjalle. Kannattaa siis laittaa aivan pohjimmaiseksi ja päälle jonkun verran multaa ja vasta sitten juurakot.
Varisnaisesti lannoitus kannattaa siis tehdä sadonkorjuun jälkeen joskus juhannuksen molemmin puolin. Voit käyttää esim. kompostia, kompostoitua lantaa, kaliumpitoista puutarhalannoitetta tai merileväliuosta.
Mahdollinen kalkitustarve: Tarkista maan pH ja lisää tarvittaessa puutarhakalkkia 3-5 vuoden välein. Itse en kalkitse, mutta toisaalta huiskuttelen tuhkaa sinne tänne pitkin puutarhaa talven aikana.
– Muutin uuteen paikkaan, jossa kasvaa parsaa, voinko syödä sitä vai onko se joku vanha koristekasvi?
Parsa on parsa ja sitä voi aina syödä alkukaudesta, maksimissaan juhannukseen asti. Näin siis mikäli on jo vanha kasvusto. Jos tänä vuonna olet istuttanut juurakon, niin vuosi-pari vuotta kannattaa kasvatella ilman sadonkorjuuta ja kolmantenakin syödä vain muutama verso. Sen jälkeen alkaa monen vuoden, mahdollisesti jopa 20 vuoden, naatiskelut.
Satokausi on noin 4-6 viikkoa ja sen jälkeen kasvuston annetaan olla rauhassa, – se tekee kauniin, korkean lehvästön tarhurin iloksi. Syksyllä väri muuttuu olkimaiseksi. Leikkaa halutessasi kasvusto alas vasta oikein myöhään syksyllä tai seuraavana keväänä. Itse en koskaan leikkaa alas, koska vanha kasvusto selvästi hiukan suojaa seuraavana alkukeväänä aloittelevaa vihreää uutta kasvua.
– Miten parsa kannattaa käyttää?
Kukin taaplaa tavallaan! Meillä suurin osa syödään ihan semmoisenaan – raksutellaan menemään jokunen verso lähes päivittäin. Juuri poimittu parsa maistuu nimittäin makealle sokeriherneelle ja minusta maku ei suinkaan kokkailemalla parane. Jos kuitenkin kypsentää haluaa, nopea keittäminen/höyrystäminen tai pikapaisto öljyssä/voissa pannulla tai grillissä onnistuu hienosti. Ja jos siis aivan tuoretta parsaa saa, sitä ei kannata missään tapauksessa kuoria, koko verso on täysin syötävää!
Sadonkorjuu tehdään siten, että napsautetaan käsin verson alaosasta poikki. Näin se katkeaa juuri siten, ettei jää puutunutta vartta keittiöön vietäväksi. Jos kuitenkin omaan makuun alaosassa on jo hiukan kuivempaa tavaraa ja talossa on koira, ei mene sekään pala hukkaan 😊
Tällaisia kysymyksiä olen saanut melko monelta itualaiselta, mutta olisiko vielä jotain, mikä kiinnostaisi? Jätä tähän kommenttikenttään kysymyksesi tai omat parsavinkkisi, äläkä ihmettele, jos et heti sitä näe. Näille sivustoille yrittää niin monet vähemmän kivat tahot jättää viestejä, että olen päättänyt tarkistaa (ja useimmiten hylätä) nämä viestit. Itualaisten viestit tietysti aina hyväksytään, oli asia mikä hyvänsä 😊
Parsaisin aatoksin
Tiina